keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Kiitos

...Helille jolta sain tämmöisen ihanan Hyvän mielen haasteen jo kauan sitten, olen ollut hiukkasen hidas tässä(kin) asiassa


...sekä Tuulalle tästä tunnustuksesta:


...suurkiitos teille!

Hyvän mielen haasteeseen vastataan listaamalla 10 hyvää mieltä tuottavaa asiaa summittaisessa järjestyksessä. Heitän siihen tämmöiset:
  1. Sauna. Paras tietenkin mökillä pitkän kaavan mukaan nautittuna, mutta hyvin terapeuttista myös kotona, kylässä, kylpylässä, hotellissa tai missä tahansa.
  2. Herääminen ilman herätyskelloa. Mahtavaa herätä, venytellä ja todeta että eipä nukuta enää yhtään.
  3. Kiireetön aamukahvi edelläolevan jatkeeksi.
  4. Hyvä biisi. Kohottaa yleensä tunnelman missä tahansa tilanteessa.
  5. Aurinko. Varsinkin vapaapäivänä.
  6. Tuuli. Tykkään leijahiihdosta ja siinä tuuli on aika tärkeässä osassa, muutenkin tykkään tuulesta. Tiettyyn rajaan asti.
  7. Koirat. Ne ovat hyvän mielen sotureita, ja heiluva häntä on niiden miekka. 
  8. Hyvä elokuva. Katson aika vähän elokuvia, mutta jos oikein hyvä sattuu kohdalle niin siitä voi tulla hyvä mieli pitkäksi aikaa.
  9. Kesänopeusrajoitukset. Niitä ei tosin tunneta Norjassa.
  10. Huumori. Se on varsinkin työpaikalla elintärkeää. 

Laitan sekä Hyvän mielen haasteen että Kaunis blogi -tunnustuksen eteenpäin seuraaville:

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Sugar

Kokoelmaani Leluja joita en osaa käyttää olen nyt lisännyt tuollaisen sokerinmittauslaitteen. Tarkoitus oli ruveta mittaamaan koiran sokeriarvot itse ettei joka kerta tarvitse lähteä eläinlääkäriin.

Lievästi verikammoisena minä kuitenkin meinasin pyörtyä jo käyttöohjetta tavatessa, ja tilasin sitten kiltisti lekuriin ajan ja menin sinne mittareineni. Muistin ottaa koirankin mukaan, vaikka vähältä piti ettei se unohtunut...




Mittaus eteni tällä kertaa näin:

  1. Eläinlääkäri kokeili minun ostamaa laitetta ja sai sillä tuloksen LOW, eli niin alhainen ettei voi mitata. Koiran olisi kaiken järjen mukaan pitänyt kai olla jo tajuton.
  2. Klassinen virhe ennen tarkistusmittausta: koira sai charmillaan ja söpöydellään liehakoitua lääkäriltä pienenpienen makupalan.
  3. Otettiin isommalla neulalla enemmän verta ja testattiin se sekä minun että klinikan näyttölaitteella; tulos minun laitteella 14 (aivan liian korkea) ja klinikan laitteella 22 (hurjan korkea).
  4. Meikäläisen usko sokerinmittaukseen karisi olemattomiin.

Verestä otettiin sitten kunnon analyysi jonka tulos soitettiin minulle vähän myöhemmin, ja 22 oli valitettavan lähellä totuutta. Sain kuitenkin tänään viedä koiran ilmaiseen mittaukseen ILMAN makupalaa (minkä vuoksi hoitopöydällä käytiin pieni protestirimpuilu), ja tulos oli 4,9. Minun laitetta ei tänään edes kokeiltu, pitää kai viedä se takaisin apteekkiin.

En uskalla edes ajatella miten p..seellään koiran insuliiniannostus on välillä ehtinyt olla kun toinen eläinlääkäri, koirani suurin sankari ja namisetien ykkönen on antanut sille pari tervetuliaisnamua ennen verikokeen ottamista. Mutta, tuossahan tuo vielä tuhisee ja näkee välillä ruokaunia eli ei sitä sentään hengiltä ole saatu lääkittyä. ;D Ja protestointi eläinlääkärillä on ehdottomasti merkki siitä että koira on varsin hyvässä kunnossa! Sairaanahan se on mallioppilas jota tullaan viereisestä huoneestakin ihastelemaan. Se on myös alkanut pyöriä ulos lähtiessä tuulikaapissa kuin väkkärä, yritä siinä sitten saada panta kaulaan. Back to pentuaika!

Lumessa kierimistä ei voi yliarvostaa.

Sitten ravistellaan korvat takaisin paikalleen.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Halo

Aurinko on viime päivinä hellinyt meitä melko ahkerasti, varsinkin silloin kun olen ollut töissä. ;( Tiistaina oli puolipilvistä ja silloin yritin taas saada kuvaa halosta.




Koiramummun kuulumiset

Pari viikkoa sitten kun olin jo valmistautumassa kotimatkaan, Pikkulikka piti viedä eläinlääkärille koska sillä oli jotain vuotoa. Juoksujen aikaan aina pelottaa kohtutulehduksen mahdollisuus.

Sillä ei ollut kohtutulehdusta mutta tulehdusarvot olivat aika korkealla. Eläinlääkärit saivat loppujen lopuksi puhuttua minut ympäri. Olin päättänyt että koiraa ei enää leikata koska se on jo 11-vuotias. Heidän vakuuttelunsa siitä ettei ikä ole sinänsä mikään este, sai minut sitten muuttamaan mieltäni. Juoksujen jälkeinen aika on nimittäin ollut koiran sokeritaudin kanssa aivan järkyttävää, insuliini ei ole toiminut moneen kuukauteen ja koira on ehtinyt mennä huonoon kuntoon. Sitäpaitsi puolikuntoisen koiran kanssa ei ole mukavaa ajaa myöhään illalla Lapin läpi, silloin voi lähimmälle päivystävälle klinikalle olla aika pitkä matka jos jotain akuuttia kuten kohtutulehdus ilmenee.

Santtu yritti pitää huolta itkevästä kaulurireppanasta. No tosin se yritti
melkein myös astua sen.  Juoksujen tuoksu kun ei hävinnyt
 leikkauspöydällä. Tai sitten se lurjus tuumasi että tokihan
leikatun uroksen sopii astua leikattu narttu koska vaan! :)


Vuorokauden ajan leikkauksen jälkeen koira vikisi surkeasti, mutta sen jälkeen toipuminen on ollut todella nopeaa. :) Nyt sokeriarvot ovat normaalitasolla ja Pikkulikka on virkumpi kuin aikoihin, paitsi yöllä jolloin se itse asiassa vaihteeksi NUKKUU ja antaa muidenkin nukkua. Kotimatka meiltä viivästyi joitakin päiviä, mutta onneksi minulla oli loman jälkeen pääduunista pari päivää vapaata, ja kakkostyöni pomo oli aivan ihanan ymmärtäväinen kun soitin asiasta. <3

Pikkulikka on tietyissä asioissa aika näppärä eikä sillä
tuommoisen rengaskaulurin riisumiseen kulunut paljonkaan aikaa. 
Piti lainata isän mustille joskus hankittua muovikauluria.

Pojat turkkia tuulettamassa.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Sukseton päivä

Tänään minun hiihtokaverini kävi eläinlääkärissä hammaskiven poistossa ja halusi rauhoituspiikin jälkeen vain nukkua (paitsi kyllä se onneksi virkosi älisemään lähtiessä vastaanotossa odotteleville koirille ja saikin eläinlääkäriltä tunnustusta "persoonallisesta äänestä") joten en ole sitten päässyt suksille.

Ilman koiraa hiihtäessä on vähän sama tunne kuin jos hiihtäisi ilman housuja, eikä sellaista voi näin sivistyksen keskellä tehdä. Tosin aika lähellä se on jo ollut, siis ilman housuja hiihtäminen, koska äidin jauhelihatäytteisiä lettuja aamiaiseksi, lounaaksi, yöpalaksi ja välipaloiksi nautittuani housut eivät jostain syystä meinaa mahtua kiinni. ;P

Kävin Pikkulikan kanssa hampipotilasta odotellessa Poroveden rannassa ottamassa pakolliset Iisalmi-kuvat.





maanantai 5. maaliskuuta 2012

Kevättalvi hellii

Ylä-Savon matkailijoita. :) Santtu tykkää:






Ja Pikkulikkakin:


Nuuh nuuh nuuh. Onneksi koirauutisten lukemiseen ei tarvita silmiä vaan sokeakin saa niistä hyvin selvän. Uutisia täällä riittää.

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Greetings from Joe's mouth :)

Nightwish avasi virallisen maailmankiertueensa täällä Joensuussa eilen illalla ja oli mahtava show.

Tunnelma oli yleisössä hiukan rauhallisempi kuin Oslossa vuonna 2007 kun näin heidät viimeksi, mutta tietenkin fanityttönen sisälläni heräsi ja hypin ja kiljuin ympärilläni olevien teinien silmien pyörittelystä huolimatta. ;)

Välillä yritin huonolla menestyksellä rauhoittua pitelemään kameraa ja olen nyt siirtänyt pari videota nettiin hotellin langattomalla yhteydellä.

Jee! Iiiiik! :)



Huhuu, missä bändi? Introbiisi "Taikatalvi" sekä uusimman levyn eka single
Storytime esitettiin osittain "piilosta".



Pyroja, jipii! Vanhemmasta tuotannosta oli settilistaan lisätty mm. Planet Hell
joka ilmestyi Once-levyllä, viimeisellä jolla Tarja Turunen oli solistina.



Nightwishissä on tällä kiertueella mukana kuudes jäsen,  englantilainen Troy Donockley,
joka soittaa monessa kappaleessa irlantilaista säkkipilliä ja jotain muitakin pillejä.


Kiitos, Nightwish!  ♥ Tack, thank you!