keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Rapuristeilyllä :)

Eli merellä jatketaan taas, mutta jos joku kuvittelee että tälle kauriille ovat alkaneet evät kasvaa niin turha luulo! :D Ja siitä tuli mieleen että olen unohtanut kertoa elämäni ensimmäisestä ja toistaiseksi viimeisestä sushi-kokemuksesta joka oli melko psykoottinen ja todisti että meikäläisen elementti ei todellakaan ole meri vaan mieluummin vuoristoilma...

Mutta eilen olin siis muutaman tunnin mukavalla veneretkellä Kirkkoniemen edustalla tutustumassa kuningasrapuun.

Pikkumerta nousee, sisällä oli kaksi rapua.

Aika söpöhän tämä on...


Saksalaisdesignia sota-ajalta.

Tämä jännittävän muotoinen kivi on vanha kolttasaamelaisten seita, jolta pyydettiin perheeseen poikalapsia. :) Nimittäin kun vapaa liikkuminen Venäjältä Norjan puolelle loppui 1800-luvun alkupuolella, kolttaperheille myönnettiin tietyt lohestuspaikat joita he saivat yhä käyttää, ja parhaat paikat jaettiin niille perheille joihin syntyi eniten poikia.  

Kanssaristeilevät olivat jostain syystä kiinnostuneita tästä tylsän näköisestä paatista, kuulimme
siis että se on ankkurinkäsittelyalus jolla mm. hinataan öljylauttoja.

Mutta lopulta päästiin itse asiaan! Ja viiniä oli "pakko" juoda, onneksi laivan isäntä ja emäntä asuvat samalla suunnalla kuin minä ja ajoivat minut lopuksi kotiin koska oman auton jouduin jättämään satamaan. :D Palvelu pelaa siis loppuun saakka!

Enpä ole ennen huomannut että sataman viiririvistössä on pikkuinen virhe. Huomaatteko te?

2 kommenttia:

  1. Ravusta ei sitten ilmeisesti tehty sushia ;)
    Onkos se Saksan viiri, joka on ylösalaisin? Näyttää jotenkin epäluonnolliselta.

    VastaaPoista
  2. Ei ollut sushia, onneks, niin ei tarvinnut ihan ämpärillistä juoda sitä viiniä saadakseen sen alas. ;D

    - Siis tiedän että sushi on ihan älyttömän hyvää ja ihanaa, makuhermot vaan ei ole sitä vielä tajunneet.

    Joo, Saksan viiri on mennyt tankoon vähän väärinpäin, mukana oli yksi saksalainen joka vahvisti asian meille muille. ;) No, hän on asunut Pohjois-Norjassa jo niin monta kuukautta ettei tuo nyt niin kamalasti häntä yllättänyt... Ei soo niin nöye!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :o)